Saamelaisten kansallispäivä 6.2.

Saamelaisten kansallispäivänä juhlitaan saamelaisia, Euroopan unionin ainoaa alkuperäiskansaa. Päivämäärä tulee ensimmäisestä saamelaisten yhteiskokouksesta, joka pidettiin Trondheimissa Norjassa 6. helmikuuta 1917.

Päivän historia

Saamelaisten kansallispäivästä päätettiin Pohjoismaiden saamelaiskonferenssissa Helsingissä vuonna 1992, ja sitä on vietetty vuodesta 1993 kaikissa maissa, joissa saamelaisia asuu: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.

Saamen lippu

Saamen lippu hyväksyttiin vuonna 1986, ja sen suunnitteli norjalainen saamelaistaiteilija Astrid Båhl. Lipun värit ovat punainen, sininen, vihreä ja keltainen, ja sen ympyrä kuvaa aurinkoa (punainen puolisko) ja kuuta (sininen puolisko). Kansallispäivänä saamen lippua voi käyttää Suomen lipun rinnalla.

Saamelaiset Suomessa

Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Heidän kotiseutualueensa on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän pohjoisosa, mutta yli puolet saamelaisista asuu nykyään sen ulkopuolella. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Saamelaisten itsehallintoa hoitaa Inarissa toimiva Saamelaiskäräjät.

Liputus

Saamelaisten kansallispäivä on sisäministeriön suosittama liputuspäivä. Sisäministeriö suosittaa tälle päivälle yleistä liputusta. Suosituksen mukaan liputtavat valtion virastot, ja kunnat, yritykset ja yksityiset voivat liputtaa halutessaan.

• Liputusaika: lippu nostetaan klo 8 ja lasketaan auringon laskiessa, kesällä viimeistään klo 21.
• Nostaminen ja laskeminen: lippu nostetaan reippaasti ja lasketaan arvokkaasti. Lippu ei saa koskettaa maata.
• Lipun kunto: rikkinäistä, likaista tai haalistunutta lippua ei käytetä.

Saamelaisten kansallispäivä vuosina 2026–2036

Lähimmät liputuspäivät

• Aallon päivä – 3.2.
• Runebergin päivä – 5.2.
• Kalevalan päivä – 28.2.
• Minna Canthin päivä – 19.3.

Kaikki liputuspäivät · Romanien kansallispäivä